Mansikan kasvihuoneviljely

Mansikan kasvihuoneviljely

Taustaa

Suomessa mansikan viljely kasvihuoneessa alkoi 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Mansikan kasvihuoneviljelyä oli ollut jo jonkin verran aiemmin lämmittämättömissä kasvihuoneissa maapohjassa.

Lämmitettävissä kasvihuoneissa viljeli 1990-luvun lopulle saakka vain muutama viljelijä. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa on mansikan viljely kasvihuoneessa yleistynyt nopeasti.

Sadon ajoitus

Kasvihuoneessa voidaan mansikasta kasvattaa kaksi tai jopa kolme satoa vuodessa.

Yleistä on kasvattaa kaksi satoa, joista ensimmäinen ajoittuu toukokuun alusta kesäkuulle ja toinen elokuun puolestavälistä lokakuulle.

Periaatteena on Suomessa ollut, että kasvihuoneessa kasvatetaan silloin kuin se ei ole avomaalla mahdollista. Kesällä hinnat ovat niin alhaiset, että kasvihuoneviljely olisi todennäköisesti kannattamatonta.

Kolmas sato voidaan ajoittaa siis joko keskikesään tai mikäli käytettävissä on kasvuvalot sekä hyväkuntoinen kasvihuone, voidaan sato ajoittaa myös myöhäiseen syksyyn tai talveen.

Samoista taimista kasvatetaan joko yksi tai kaksi satoa. Mikäli kasvatetaan kaksi satoa samoista taimista, tulee olla käytettävissä kylmävarasto, jonka lämpötila säädetään -1,5 asteeseen talveksi.

Kasvihuoneet ja kasvuston tuenta

Mansikoita voidaan viljellä muovi-, muovikenno- tai lasikatteisissa kasvihuoneissa. Kasvihuoneiden runko voi olla liimapuusta tai teräksestä rakennettu.

Parhaiten kahden mansikkasadon kasvattamiseen soveltuvat liimapuukaariset kasvihuoneet. Näiden hankintahinta on noin 42 €/m². Liimapuukaariset kasvihuoneet ovat pitkäikäisiä ja lujarakenteisia, niissä kasvusto voidaan ripustaa roikkumaan rakenteista.

Toinen hyvä vaihtoehto ovat teräskaariset tunnelikasvihuoneet, joiden hankintahinta on noin puolet liimapuukaaristen hankintahinnasta. Molemmissa malleissa katteena on taloudellista käyttää kaksikerroksista muovia, joiden väliin puhalletaan ilmaa eristeeksi.

Mansikkakasvusto ripustetaan ylhäältäpäin tai tuetaan maasta 100-150 cm korkeuteen ja rivien väliksi jätetään 100-120 cm. Tuettaessa kasvusto maasta käytetään noin 100-120 cm korkeutta, jotta tuennasta tulisi tukeva. Kasvuston tuennassa on yksinkertaisinta käyttää 20-25 cm leveää kourua, jonka päälle turvesäkit tai -laatikot asennetaan. Kasvihuoneen lattia katetaan valkealla muovilla tai kankaalla, joka heijastaa valoa kasvustoon ja ehkäisee rikkakasvien kasvua.

Kastelutekniikka

Mansikan kasvihuoneviljelyssä käytetään lähes samanlaista tekniikkaa kuin avomaan tihkukastelussa. Ainoastaan tihkuletkujen sijaan on järkevää käyttää tippuletkuja, jolloin voidaan taata tasainen kastelu etenkin säkeissä ja ruukuissa kasvatettaessa.

Kasvihuoneessa on myös lähes välttämätöntä käyttää kasteluautomatiikkaa, sillä kasteluita tehdään päivittäin useita. Lannoitteet lisätään yleensä kasteluveteen lannoitteensekoittimilla, jotka toimivat veden paineella.

Lämmitystekniikka

Mikäli kasvihuonetta ei lämmitetä ympäri vuoden, on lämminilmakehitin taloudellisin vaihtoehto kasvihuoneen lämmitykseen. Lämminilmakehittimet toimivat yleensä öljyllä. Lämminilmakehitin lämmittää kasvihuoneen ilmaa ja puhaltaa sen tasaisesti kasvihuoneeseen muovisukkaa tai putkea pitkin. Mikäli lämpö kohoaa kasvihuoneessa liian korkeaksi esimerkiksi aurinkoisina päivinä, tuuletetaan kasvihuonetta seinissä tai katossa olevista luukuista.

Viljelytarvikkeet

Mansikan kasvatus tapahtuu yleensä turpeessa. Turpeena käytetään vaaleaa, lannoitettua ja kalkittua turvetta. Turvetta on saatavilla pötköinä, jotka sopivat kouruun, mutta myös irtoturvetta voidaan käyttää ruukuissa sekä laatikoissa.

Sopiva kasvualustatilavuus on noin 1-2 litraa tainta kohden mikä tarkoittaa että käytettäessä 12 tainta metrillä tarvitaan 12-24 litraa turvetta metrillä.

Taimina käytetään satotaimia, tällaiset taimet tuottavat satoa noin 50-60 vrk istutuksesta. Satotaimet voivat olla avojuurisia odotuspetitaimia tai poteissa kasvatettuja tray -taimia. Lajikkeina käytetään pääasiassa Elsanta,Sonata ja Darselect -lajikkeita.

Viljelytyöt

Taimet varastoidaan -1,5 asteessa ja ne otetaan sulamaan noin vuorokautta ennen istutusta. Sulatus tehdään varjoisassa ja viileässä paikassa. Istutustiheys on 10-12 tainta/m2 mikä tarkoittaa samaa määrää rivivälin ollessa 1 m, istutus tehdään käsin.

Istutuksen jälkeen taimia sumutetaan päältäpäin noin 10 päivän ajan, kesällä voidaan sumutusta jatkaa hieman pidempäänkin. Sumutusta tehdään kuumalla ilmalla 3-4 minuuttia joka tunti, mutta mikäli sää on viileä tai pilvinen, harvennetaan sumutusta jopa 2-3 kertaan päivässä.

Kun taimet kasvavat, tuetaan lehdet ylöspäin rivisuuntaisilla naruilla ja kukkavarret vaakatasoon esimerkiksi 10 cm leveällä muoviverkolla.

Viljelyolosuhteet

Kasvihuoneen lämpötila pidetään päivällä 15-17 asteessa ja yöllä 10-12 asteessa. Kasvihuonetta tuuletetaan jos lämpötila nousee yli 20 asteen. Kesällä voidaan lämpötilaa laskea hieman myös sumuttamalla, tällä saadaan myös ilmankosteutta kohotettua. Sen pitäisikin olla 70-85 %, jotta kasvu olisi hyvä. Toisaalta kukinnan aikana ilmankosteus pidetään 60-70 % :ssa, jotta pölytys tapahtuisi kunnolla. Kasvualustan kosteutta tarkkaillaan kosteusmittarilla tai yleisimmin käsituntumalla. Turpeesta pitäisi valua hieman, mutta ei paljon vettä kun sitä puristetaan.

Kasteluita annetaan 2-5 kertaa päivässä ja kastelujaksojen pituutta muutellaan säiden ja kasvuvaiheen mukaan. Kasvualustan lannoitusvoimakkuutta tarkkaillaan johtokykymittarilla, voimakkuus tulisi olla ennen kukintaa 0,8-1,2 mS/cm ja kukinnasta eteenpäin 1,5-1,7 mS/cm.

Mikäli kasvualustan johtokyky on alhainen lisätään kasteluveden johtokykyä ja päinvastoin. Kasteluveden johtokykyä säädetään lannoitteensekoittimesta. Kasvualustan pH tulee olla 5,2-6,0. Ensimmäisten kukkien auettua tuodaan kasvihuoneeseen kimalaisia tai mehiläisiä pölyttämään kukkia.

Kasvinsuojelu

Mansikka ei tarvitse kasvihuoneessa paljon kasvinsuojelua. Taimet käsitellään ennen istutusta tyvimädän torjunta-aineella, mutta muuta kemiallista kasvinsuojelua ei välttämättä tarvita. Harmaahome pysyy hyvin kurissa jos ilmankosteus pidetään alhaalla ja ilmankierto kasvustossa hyvänä.

Härmää torjutaan kasvihuoneessa rikittimillä, jotka höyrystävät rikkiä ilmaan. Tuholaisista pahimmat ovat vihannespunkki ja kirvat joita torjutaan biologisilla torjuntaeliöillä. Myös kasvihuoneen pitäminen siistinä ja rikkakasvittomana ehkäisee tauteja ja tuholaisia.